Älylaitteet ja sosiaalinen media ovat tulleet välttämättömäksi osaksi elämäämme. Ne tarjoavat meille tietoa, viihdettä, mahdollisuuden yhteydenpidon ympäri maailmaa ja paljon muuta. Mutta millaisen hinnan maksamme tästä mukavuudesta?

Onko mahdollista, että älylaitteet ja sosiaalinen media heikentävät keskittymiskykyämme? Tutkimusten mukaan vastaus on kyllä.

Nykyään lapset (sekä aikuiset) saattavat viettää useita tunteja sosiaalisessa mediassa sen sijaan, että käyttävät mieltään keskittymistä vaativiin tehtäviin.

Älylaitteet: Jatkuva ärsykkeiden lähde

Älylaitteet, kuten älypuhelimet ja tabletit, pitävät meidät jatkuvasti yhteydessä maailmaan. Saamme sähköpostit, viestit ja uutiset reaaliajassa, ja meillä on tapana tarkistaa laitteitamme säännöllisesti päivän aikana. Tämä jatkuva tarkistelu vie huomion pois tehtävistä, joita yritämme suorittaa, ja jakaa keskittymisemme useisiin eri tehtäviin.

Keskeytysten, kuten puhelimen merkkiäänten tai viestien saapumisen, seurauksena kognitiivinen kuorma kasvaa ja tehtävien suorittaminen vie kauemmin. Tämä koskee myös itse aiheutettuja keskeytyksiä, kuten puhelimen tarkistamista.

Sosiaalisen median tiedetään aiheuttavan riippuvuutta vastaavalla tavalla kuin huumeet ja rahapelit.

Sosiaalinen media: Digitaalinen riippuvuus

Sosiaalinen media tarjoaa jatkuvasti uutta sisältöä, jotka vievät huomion pois muista tehtävistä. Tykkäysten, jakojen ja kommenttien jatkuva virta voi aiheuttaa vastaavaa riippuvuutta kuin uhkapelit, mikä johtaa jatkuvaan tarkisteluun ja siten keskittymiskyvyn jakautumiseen.

Lisäksi sosiaalinen media rohkaisee pintapuolista lukemista ja nopeaa siirtymistä sisällöstä toiseen. Tämä totuttaa aivot työskentelemään pinnallisesti syvällisen työskentelyn sijaan, ja heikentää keskittymiskykyä sekä vaikeuttaa monimutkaisten tehtävien suorittamista. Aivomme yksinkertaisesti oppivat laiskaksi, eivätkä enää jaksa tarttua syvälliseen työhön.

Jätä puhelin tietoisesti pois päivän aikana ja tee asioita, jotka lisäävät yhteyttä läheisiisi. Tämä saattaa aluksi vaikuttaa vaikealta, mutta tuo enemmän hyvänolon ja onnistumisen tunnetta kuin puhelimen selaaminen.

Tietoisuus ja itsehillintä: Avaimet parempaan keskittymiskykyyn

Onneksi on olemassa strategioita, joilla voimme hallita älylaitteiden ja sosiaalisen median käyttöä ja parantaa keskittymiskykyämme. Tähän kuuluu tietoisuuden lisääminen siitä, kuinka usein ja miksi tarkistamme älylaitteitamme, sekä käytäntöjen omaksuminen, jotka rajoittavat tätä käyttäytymistä. Esimerkiksi digitaaliset detox-jaksot tai "älypuhelinvapaat" hetket päivässä voivat auttaa palauttamaan keskittymiskykymme. Sosiaalisen median suhteen on tärkeää opetella käyttämään sitä tietoisesti ja rajoittamaan sen käyttöä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että asetamme tietyn ajan päivässä, jolloin käytämme sosiaalista mediaa, ja pysymme poissa siitä muina aikoina. Myös kirjojen lukeminen artikkeleiden lukemisen sijaan sekä pitkäkestoiset pelit, kuten sudoku, auttavat kehittämään (tai ainakin ylläpitämään) keskittymiskykyä. Myös ruutuajan käyttäminen omassa puhelimessa on helppo tapa rajoittaa sosiaalisen median, pelien ja lyhyen informaation käyttämistä.

Johtopäätös

Älylaitteiden ja sosiaalisen median käytön ja keskittymiskyvyn välinen suhde on monimutkainen, ja se vaatii lisää tutkimusta. Kuitenkin on selvää, että jatkuva tarkistelu ja jakautunut huomio haittaavat keskittymis- ja toimintakykyämme. Tietoisuuden lisääminen ja itsehillinnän harjoittaminen ovat avaimia paremman keskittymiskyvyn saavuttamiseksi digitaalisessa maailmassa.